Jakamattomat tuet tulee jakaa ympäristö- ja eläinten hyvinvointikorvauksina

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.3.2025

Suomen maataloustuotannon ilmasto-olosuhteet poikkeavat muusta Euroopasta merkittävästi. Pohjoisen ruoantuotannon puolesta puhuvat huoltovarmuus, muuttunut turvallisuustilanne sekä ilmastonmuutos.

Luonnonhaittakorvausta maksetaan korvauksena epäsuotuisista ilmasto-oloista, jotka aiheutuvat Suomen pohjoisesta sijainnista. Tuen avulla turvataan maataloustuotannon jatkuminen ja maatalousmaan säilyminen viljelykäytössä. Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, jolla on hallinnassaan vähintään viisi hehtaaria korvauskelpoista maatalousmaata.

Luonnonhaittakorvausta on jäänyt jakamatta kuluneelta ohjelmakaudelta 2023–2027 noin 10 miljoonaa vuosittain. Varsinais-Suomen Kokoomuksen maaseutuverkosto vaatii maa- ja metsätalousministeriötä linjaamaan olemassa olevan korvauksen kevään välibudjettiriihessä.

Maaseutuverkosto katsoo, että jakamattomat luonnonhaittakorvaukset tulee kohdentaa ohjelmassa oleviin tukiin sekä tukiin, joilla on vaikutusta vesistöjen, erityisesti Saaristomeren tilaan, ilmaston sekä ympäristön ja eläinten hyvinvointiin. Tällaisia tukia ovat ympäristötoimenpiteet kuten pellon talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykepellot ja kerääjäkasvit sekä eläinten hyvinvointikorvaukset.

Viimeisen 30 vuoden aikana viljelijät ovat merkittävästi vähentäneet kasviravinteiden käyttöä, muodostaneet suojakaistoja vesistöjen varsille, kalkinneet peltomaata sekä levittäneet kipsiä ja rakennekalkkia. Viljelijää on haastanut tilanteessa rahoituksen puute, jotta mainittuja toimia voitaisiin toteuttaa. Tukia kohdentamalla voidaan vaikuttaa suoraan myös ympäristöön ja vesistöjen tilaan.

Anna-Leena Yli-Jama

Varsinais-Suomen Kokoomuksen maaseutuverkoston puheenjohtaja

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja

maatalousyrittäjä

Kalle Vähä-Piikkiö

Varsinais-Suomen Kokoomuksen maaseutuverkoston jäsen

maatalousyrittäjä